keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Milano

Kesti ihan muutama päivä miettiä, että mitä sitä oikeen kirjottais.

Ennen reissua mulla ei ollu minkäänlaista mielikuvaa koko paikasta. Neljän päivän reissun jälkeen, ei edelleenkään mielikuvaa. Jotenkin kummallinen paikka.

Milano, muodin mekka. No sitä se on. Huippumerkkien liikkeitä vieri viereen ja tyylitietoisia pukeutujia vauvasta vaariin. Oikeesti, kumpa Suomessakin ymmärrettäis noin paljon pukeutumisen päälle. Toisaalta täällä 3/4 vuodesta sääolot vaikuttaa vähän liikaa.

Jotta saisin ilmaistua itteni mahollisimman helposti, kokosin muutaman kategorian alle oman näkemykseni kaupungista.

Liikkuminen
Suosittelen ehdottomasti kulkeen paikasta toiseen metrolla. Koko päivän rajaton käyttölippu 4,50€ ja kattavat liikenneyhteydet ja tiuhaan kulkevat metrot. Ei tarvinnu kertaakaan yli kahta minuuttia odotella ja aina pääsi paikasta toiseen nopeesti ja vaivattomasti. Kävelykään ei oo huono ratkasu, mutta ite säästelin jalkoja kauppojen kiertelyyn. Raitiovaunua en edes kokeillu.



Shoppailu
Milano huippumuodin kaupunkina tarjoo vierailijalleen laajan ostosvalikoiman. Joskin suurin osa liikkeistä on ylellisyystuotteita ja hintatasoltaan korkeita. Tavallisemman tallaajan rahapussille sopivammat, keskinkertasen hintatason liikkeet sijaitsee yhdellä samalla, Buenos Aires kadulla. Sen käveli päivässä päästä päähän ja sen jälkeen saikin sitten järkeillä, mihin suuntaa seuraavina päivinä. Montenapoleone ja sen lähistön kadut oli pyhitettyjä huippumuodille. Ehdoton kyllä näyteikkunashoppailua varten.













Ruoka
Ruokaa oli vaikeaa löytää koko paikasta. Itseasiassa, kun juttelin mun hyvän ystävän Nellin kanssa matkasta, sen ekoja kysymyksiä oli, että oliks teilläkin huonot ruuat. Oli meillä joo. Ei niinkään pahaa ruokaa, mutta vaikeesti tavotettavaa. Ydinkeskustassa, Duomon alueella kerrotaan ravintoloiden hintatason olevan korkee ja laadun heikko. Pääkatujen varsilta ei oikeen löytyny ravitoloita ja kahviloitakin huonosti.

Jouduinkin matkan ainaka tekeen vähän nettitutkimusta Milanon ruokapaikoista. Joku suositteli Porta Genovan aluetta ja erityisesti Torino (tai jotain sinne päin) katua. Sieltä löytykin sopivia päivällispaikkoja ja koko reissun ehdoton lemppariravintola, Posto Di Conversazione. Suosittelen lämmöllä kaikille! Tolla alueella käy enemmän vaativia paikallisia ja vähemmän turisteja, joten hintataso on alhasempi, mutta laatu taas parempi.


Muuta
Lentokentältä menee suora junayhteys Milanon keskustaan. Matkana noin 50 km menee junalla 40 minuuttiin ja bussilla kestää tunti. Paras ratkasu ehdottomasti on suoraa lentokentän sisältä junaan hyppääminen. 4 hengen perhelippu makso muistaakseni 10-20 €.
Duomon ympäristössä on paljon tummaihosia kaupustelijoita, jotka tulee heti luokse, jos vähänkään pysähtyy katteleen ympärilleen. Ehkä yks ainoista miinuksista koko matkan aikana. Eivät varasta, mutta rauhassakaan et saa olla. Yleensääkkään kaupungissa en törmänny varkaisiin, mikä on tietysti vaan hyvä asia.






















Tarkotus olis koota vielä erilliset postaukset shoppailuista ja sitten matkan asupuolesta. Jos teillä on jotain ideoita tai toiveita tai jos haluatte kysyä jotain matkaan tai Milanoon liittyen, laittakaa rohkeesti viestiä kommentin muodossa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti