Jaksoinhan mää! Ihan kuulkaa 1h 15min siinä vierähti kun lyllersin menemään. Tarvi matkan aikana kyllä pysähtyä vähän venytteleen, jotta noista lihaksista ois ees vähän hyötyä. Ei ollu helppoo siltikään; mummonnekin juoksis kovempaa, myönnetään. Syy tähän kipuun ja kankeuteen on siinä, että alotin eilen taas reenaamisen kunnon tehoilla ton kevään hölläilyn jälkeen. Aamulla pari tuntia, sitten vähän aurinkoo ja illalla toiset. Ei auttais tehä ittelleen tällasia miinoja tollasten taukojen avulla. Jos vaan jatkais vuoden ympäri, niin ei varmaan tuntuis niin pahalta!
Onneks päivä jatku sitten miellyttävimmissä merkeissä Emilian kanssa kaupungilla. Ollaan varmaan viimeks nähty kunnolla viime kesänä, mutta tässä on taas niin hyvä esimerkki siitä, että kun kyseessä on oikeet ihmiset, tuntuu, että kaikki on ennallaan, vaikka viime näkemisestä olis pidempikin väli.
Hiuksetkin oli aamulla lähtiessä vielä rennosti auki, mutta kummasti alko taas päivän aikana tuntuun huonolta. En nyt tiä onko toi sykerö sen parempi - näin ne pysy nyt ainakin pois tieltä.
Päivän asuks oli varattuna napapaitaa ja kun vaihtokarderoopi ei sattunu tuleen mukaan, oli vierailtava poikaystävän vaaterekillä ennen bussiin viilettämistä. Ei ollukkaan ihan niin lämmin päivä. Oli muuten tosi helppoo saada kuvat otettua, kun kuvaaja juoksee jokasta lintua karkuun ja pelästyy niiden pienintäkin rääkäsyä. Ja nyt en puhu Emiliasta. Peliverkkarit revittiin siinä vaiheessa, kun herra varis istahti 10 metrin päähän puun latvaan huilimaan. Loput kuvat oli otettava itse.
kengät: h&m
hame: cubus
kello: papalta saatu
laukku: mango
korvikset: guess
neule: poikaystävän, muistaakseni alunperin h&m
Nyt sitä istutaan iltateellä ja yritetään saada postausta vielä saman päivän aikana ulos. Ei vissiin onnistunu. Mutta leffaan kerettiin illalla siskon kanssa, ja takasin tullessa pysähdyttiin kuvaileen vielä auringonlaskussa. Siitä lisää ehkä vielä myöhemmin täällä, mutta ensihätään kurkkaa Instagram (@ellllu).
Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti